Maalla asumisessa on paljon sekä hyviä että huonoja puolia. Vertailukohtaa myös on sillä lapsuuteni asuin rivitalossa vilkkaalla asuinalueella. Kotoa pois muuttaessa tuli myös kokeiltua kerrostalo asumista.
Ajattelin aina ennen tänne muuttoa että maalla asuminen olisi ihan kamalaa. En tiedä mistä ajatus tähän kumpusi.
Nyt kymmenen vuoden maalla asumisen jälkeen olen päässyt sinuiksi tämän kaiken kanssa.
Huonoja puoliakin tietenkin on:
Meillä talo lämpiää vain puilla, joten vaikka muuten lämmitys sujuu jo rutiinilla, tulee myös niitä päiviä jolloin harrastusten jälkeen illalla ei vain jaksaisi lämmittää.
Myös pihan ja tien lumien auraus tuo päänvaivaa koska en osaa tehdä sitä traktorilla, jolla mies aina homman hoitaa.
Kesällä se suurin huono puoli on ukkonen, pelkään sitä ja täällä se tuntuu niin pelottavalta kun ei ole muita ympärillä.
Myös pientä uutta pelkoa on viime aikoina tuonut susilauma, joka on pyörinyt aika lähellä välillä.
Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyviä puolia on paljon enemmän:
mm.
Rauha, ei kuulu naapurin ääniä eikä myöskään meidän äänet kuulu naapureihin.
Iso piha. Meillä pihaa ja luontoa ympärillä riittää. Nyt talvella pääsi hiihtämään omalle pellolle, ensin oma tekemää latua ja loppu talvesta paikallinen seura teki hiihtokilpailuja varten ladun joka kiersi pellon.
Lapset saavat käydä pientä alle 70 oppilaan koulua. Tätä pidän suurena etuna.
Maisemat ovat myös mitä ihanimmat. Usein jos jokin ärsyttää ei tarvitse kun katsella hetki maisemia niin taas rauhoittuu.
-Venla-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti